perjantai 26. syyskuuta 2008

Jatkoa arvoarviointiin nyky-yhteiskunna arvoista ja lapsiperheiden arjesta.

Päivän ohikiitävänä teemana oli alle kolmevuotiaiden päivähoito ja sen haitallisuus lapsen kehitykseen. Kuulin tässä erään mielipiteen, jossa asian esittäjä kertoi, että ei ongelma olisi vain alle kolmivuotiainen kehityksessä, vaan, että myös murrosiässä voidaan korjailla pikkulapsena tulleita ongelmia lapsen sosiaalisessa minuuden kehityksessä. Näin asia tietenkin osin on, toisaalta kaikkea ei voi korjata,, mutta kuitenkin murrosiällä nuori alkaa muodostaa minäkuvaansa uudestaan ja se on mahdollisuus vanhemmille.

Murrosiässä on tietenkin, niin, että siinäkin nuori tarvitsee aikuisia kuulemaan mielipiteitä ja jakamaan kokemuksia, olkapäätä ihmissuhteiden hoitamisessa sekä testaamaan omien elämänkäsitystensä pohjaa oman minuutensa muodostamisessa, samalla nuori helposti ottaa erilaisia esikuvia, siitä minkälaiseksi suunnilleen haluaisi tulla ja elämäänsä elää.

Tämä olikin aasinsilta varhaislapsuuteen. Jos vanhemmille oli lastensa varhaislapsuudessa tärkeää mennä nopeasti työelämään mukaan eli antaa aikaa rajallisesti omalle lapselle viemällä lapsi päivähoitoon mahdollisimman pian, lapselle jolle normaalisti juuri varhaislapsuudessa annettaisiin eniten aikaa, sillä pikkulapsi kerää holhoamisviettiä vanhemmiltaan aivan eritavalla kuin murrosikäinen nuori. Eli, jos pienille lapsille ei ole vanhemmilla ollut tarpeeksi aikaa, niin sitä ei takuulla ole sen enempää murrosikäiselle nuorelle.

Nykyään on vielä niin, että valtamedia ylläpitää kuvaa siitä, että lapsuudesta pitää päästä nopeasti eroon - pitää aikuistua ja olla oman elämänsä herra jo -, lapsena tai viimeistään nuorena!!

Kun pieni alle kolmivuotias lapsi joutuu päivähoidossa jo usein tilanteeseen, jossa joutuu selviämään ja kehittämään selviytymis"taktiikkaa", niin silloin on jo luotu pohja nuoruusiän selviytyis tarpeelle ja liian varhaiselle "aikuistumiselle". Kun sitä todellista aikuissuutta sitten ei ole siellä kotipiirissä kuin rajallisesti, niin siinäpä sitä nuori sitten saa selvitä ja sitä selviämistä "edesauttaa" samanlaisessa tilanteessa olevat vertaisnuoret.

Valtamedia syöttää joka tuutista lähinnä transatlanttista antikulttuuria joka selkeästi vaikuttaa nuoren ihmisen maailmankuvaan. Murha, kidutus, tosi-TV, hyödy muista, muut ovat pahimpia kilpailijoita, sota ja tappo,- roskaa tulee aamusta iltaan ja maksu TV:llä bonuksena yötä myöten.... siinäpä sitä maailmankuvaa nuorille kerrakseen. Discoveryllä ohjelma mainoksessa kerrotaan vakuuttavasti kuinka Afganistanin sodassa tehdään brittinuorista miehiä ... juuri niin, sotimalla ja tappamalla tehdään nuorista miehiä. Ei muuta, kuin pelaamaan video/PC pelejä sotimisesta ja tappamisesta, niin tulee asia vielä lähemmäs. Monikohan tietää, että useat sota/väkivalta videopelit ovat esimerkiksi USA:n armeijan käytössä harjoituspeleinä; niissä voidaan harjoitella ryhmän toimintaa virtuaalisessa sotaympäristössä ja ennen kaikkea - harjoitella ampumaan vihollisia ja viholliset eivät tietenkään ole ihmisiä vaan tapettavaa sakkia.

Kauhajoella ja Jokelassa tapahtui sairas joukkotappo. Kuinkas media siihen suhtautui? Tietenkin mässäilemällä tapahtuneella ja näin kantaen "vastuunsa"- osakkeenomistajien etujen mukaisesti, sillä numeromyynti ja media-aika maximoitiin tehokkaasti; ei varmasti jäänyt Euroakaan ottamatta joukkomurhasta ja todellinen massamedian antikulttuurinen kritiikki käydään varmaankin siitä, kuinka saataisiin kansalle selitettyä, se kuinka media nyt on niin vastuulinen ja kantaa osansa asiassa.. haluatteko tietää lisää?